Odotusta

Hitto ja anteeksi heti siihen per��n. Mokkula on reistaillut sen verran, etten ole juuri p��ssyt koneelle tekem��n mit��n, mutta onneksi ty�paikan kone toimii taas kolmen korjaajan ja puolentoista kuukauden odottelun j�lkeen. Voi jeesus tuota DNA:N v�ke�!! Laskuja tulee miten sattuu ja verkot reistailee.
Anyways,  internetin koukuttamana p��sen taas tarinoimaan ja tutkailemaan maailmanmenoa (Maailmanmeno on yht� kuin iltalehti ja facebook.. niin noloa kuin se onkin my�nt��)

Yksi tosiasia: Olen joutunut aikuistumaan t�ss� lyhyess� ajassa niin valtavan paljon, ett� ihan kiukuttaa kuinka helppoa aikaisemmin on ollut.  Ennen niinkin itsest��nselvist� asioista on tullut oikeasti osa arkisia ongelmia.
Esimerkiksi yksi: Vaatteidenpesu.
Pyykinpesukoneen ollessa yh� t�ll� entisen el�m�ni herra EX�LL�, jopa ihan arkisestakin pukeutumisestani on tullut yksi jokap�iv�inen haaste  ja olen p��ssyt kokeilemaan mit� ihmeellisempi� (ja toinen toistaan noloimpia) vaate-ja asuyhdistelmi� likapyykin pakottamana..
Kaksi: Maito.
Jostain kumman syyst� muuten puurnatusta ja hammasharjalla puhdistetusta k�mp�st� huolimatta vanhaksi mennyt paakkuinen maito on onnistunut pilaamaan monta kahvituokiota luonani.
MIK� IHME SIIN� ON, meneek� aika liian nopeasti vai onko yksi litran maitot�lkki vain niin kova pala tuhottavaksi yhden hengen talouteen, ett� t�stedes vieraat saavat juoda kahvinsa mustana?!
Kolmas ja pahin; NORMAALI MELU?
Rivitalon p��tyk�mp�ss� asuessani saatoin laittaa musiikit t�ysille jo kuuden aikaan aamulla vaaraakaan kiukkuisista t�deist� oven ulkopuolella. Keskell� y�t� koirat ulvoi ja haukkui, joku k�vi suihkussa ja Sonyn megatuhdit kotiteatterit jumputtavat juoksevan Vin Dieselin rintalihasten tahtiin pelkoakaan siit�, ett� joku saattaisi hermostua.
T��ll� pieness� yksi�ss�ni ei uskalla edes pieraista, kuin hiljaa likist�en vessassa ovi kiinni..

Mutta yksinasumisestal�ytyy my�s n�it� hienojakin puolia; Voit liikkua alasti ja kuunnella sellaista musiikkia kuin haluat Beethoowenista Bj�rkkiin ilman, ett� kukaan napisee taustalla. Ja k�ytt�� kamalia nukkaantuneita mummokalsareita. Lis�ksi kahvipaketti kest�� kauemmin. Samoin hammastahna. Voit tuijottaa tuntikausia ulos ikkunasta ilman, ett� kukaan haukkuu sinua kyyl�ksi.


Melkoista juttua taas tulee, mik� taitaa johtua unenpuutteesta, pitk�st� (ja rankasta :D) ty�p�iv�st� ja odotuksesta, ett� p��sen sulkemaan liikkeen ja ulos tytt�jen kanssa pikkulauantain y�el�m��n.

Hyv�� keskiviikkoa kaikille, stay strong, tuned and with rocknroll

Rakkain terkuin Alexandra, yhdess� persoonassaan

Suruhunnun takaa

Niin omituiselta kuin se kuulostaakin, on ollut iso kynnys palata kirjoittelemaan t�nne, koska kaikesta huolimatta olen yritt�nyt pit�� blogin ilmapiirin tekstien suhteen mahdollisimman positiivisina ja iloisina ja v�ltellyt kirjoittelua pahantuulisena tai surullisena.

En ole juuri saanut psyykattua itselleni hyv�� ja iloista fiilist� edes hetkeksi yksinollessani kotona ett� saisin aikaiseksi kirjoittaa jotakin muuta kuin mit��n sanomatonta mutinaa, mik� ei ket��n kiinnosta. 

Mutta yritt�nytt� ei laiteta

Itseasiassa juuri kun aloin saada j�lleen v�h�n piristetty� itse�ni, keitti�st� kuului kolahdus ja kissa juoksi suklaamuffinssi suussaan olkkarin poikki suoraan s�ngyn alle, 

meinasin purskauttaa kahvit l�pp�rille !:D HAHA!!

Iloitsen toki ja viet�n aikaa yst�vieni kanssa, mutta shoppailu ja pr�yst�ily on j��nyt v�hemm�lle. Hyvin paljon. 

Jotenkin raha on tuntunut menett�neen t�ysin merkityksens�, enk� saa uudesta materiasta samaa iloa irti kuin ennen. Eih�n raha tai maallinen mammona tee onnelliseksi, onni koostuu niin pienist� asioista ettei niiden merkityst� yksitt�isin� edes ymm�rr�, tajua, huomaa..

Yksinolo teett�� ongelmia, enk� meinaa malttaa pysy� kotonani tai miss��n, hetkess� oloni kalvaa kauhea yksin�isyyden tunne, toivottavasti kaikki paranee ajan kanssa ja osaan nauttia joskus viel� nauttia t�st� omasta itsen�isyydest�ni. Juoda suoraan maitot�lkist� ja nostaa jalat p�yd�lle ja heilua likainen paita p��ll� kotona monta p�iv��.

Yhden kuukauden aikana on siis tapahtunut kaikenlaista; erosin yli viiden vuoden suhteesta, muutin ensim�iseen asuntooni yksin, menetin ruokahaluni tyystin ja  laihduin liki 6 kiloa ja ehtinyt tuntea jopa pieni� ihastumisen tunteita. 

Mik� ehk� pit�� mut henkisesti viel� j�rjiss�ni

Tied�n selviytyv�ni t�st�, olen kaiken sen rakentanut ja pystyn rakentamaan kaiken viel� kerran uudestaankin. 

Rakas blogi ja lukijat, olette yksi voimavara, jonka olen tyystin unohtanut, mutta onneksi vain hetkeksi.