Voimapostaus

Hei puput. El�m� hieman koettelee t�ll� hetkell�, mutta m� otin joskus aikaisemmin sellaisen asenteen kaikkia el�m�n ep�kohtia kohtaan, ett� tulkoon jos on tullakseen, en j�� kiven sis��n niit� itkem��n ja murehtimaan. Olen aina luottanut siihen, ett� Karma hoitaa loppujen lopuksi asiat, my�s minunkin kohdallani ja luotan siihen ett� minutkin tuomitaan oikeudenmukaisesti sitten kun aikani on.
Minulla saattaa olla jotain vikana, mik� l�ytyi perusl��k�rik�ynnin seurauksena, mutta mit��n ei voi ly�d� lukkoon ilman jatkotutkimuksia, jotka ovat parin viikon p��ss�.  L�ht� ei viel� ole edess�, mutta jotain el�m��ni muuttavaa saattaa l�yty�. Se pisti ajattelemaan koko el�m��ni takaperin ja k�vin sen seurauksena t�n��n morjestamassa vanhoja yst�vi�ni hautuumaalla.  
Teen aina niin, silloin kuin tarvitsen totaalistopin ajatusvirralleni ja mun on rauhoituttava hetkeksi.
Siell� ajatukseni selkiytyv�t, sill� kuoleman tuoma pelko siin� sivussa saa ajattelemaan kaikkea isompana kokonaisuutena. Pienet mielt�painavat tiptop asiat menett�v�t merkityksens� tyystin.
Siell� voi rauhassa mittailla el�m�ns� painoa ja pohtia onko ongelmat tosiaan niin vaikeita omalla kohdalla, kun n�et yst�v�si hautakiven edess�si ja pahimmassa tapauksessa sin� saatat olla siin� vieress�.
 Se voi kuulostaa pime�lt�, mutta olen joka kerta l�htenyt sielt� toivonkipin� mukanani, jonka vuoksi palaan sinne aina pahimpien hetkieni koittaessa. Siell� ovat suojelusenkelini, jotka eiv�t anna minun luovuttaa.

Vaikka n�m� uutiset hieman varjostivat vuosip�iv��mme, koitettiin pit�� kivaa ja k�ytiin Helsingiss� ajelulla, sy�m�ss� ja sain t�m�n ihanan korun lahjaksi. Aloin itkem��n jo pelk�n pussin n�hdess�ni, sill� kukaan ei ole ikin� ostanut minulle mit��n n�in tyyrist� ja romanttista korua. Minulle tuli huono omatunto ottaa se. Siin� pohdin sit�kin, ett� alkaako mulla h�m�rtym��n jo blogimaailman ja realistisen el�m�n raja, sill� ennen en osannut nauttia niin paljon materialistisesta, varsinkaan kalliista semmoisesta vaan olin onnellinen ihan pienist� asioista. Pelk��n sit�, etten osaa nauttia en�� niist� pienist� rupisammakoista vesisateella kalliolla tai kuusen pihkan tarttuessa k�teen ja sit� nuuhkiessa, just niist� pikkuasioista jotka tapahtuvat spontaanisti odottamatta, ilman etuk�teen niille asetettua arvoa.

�h, t�m� kuumuus tosiaan sekoittaa ajatuksia entisest��n, er�s viisas vanha t�ti sanoi minulle t�iss�.
Ett� kannattaa lev�t�.