Tied�ttek� sen tunteen kun alat siin� spontaanisti v��nt�m��n jotakin uniikkia hiusv�nkyr�� esim telkkaria katsoessasi ym. ym. ym. katsahdat ohimennen peiliin ja toteat "-Hei t��h�n on kiva!" ja l�hdet etsim��n pinnej�/ponnaria saadaksesi tuon v�nkyr�n pysym��n. Eik� niit� ole miss��n. Tuhannet lukuisat ponnarit ja pinnit ovat tipotiess��n. Ei l�ydy mist��n tavanomaisistakaan paikoista ja p��dyt repim��n kaikki laatikostot, purkit ja kaikki lev�lleen ymp�ri asuntoa pit�en toisella k�dell� luomustasi kasassa. MIKSI NIIT� EI L�YDY KOSKAAN SILLOIN KUIN NIIT� TARVITSEE!??!? Ja yleens� siin� vaiheessa, kun luovutat ja p��st�t irti hiuksistasi, kas, lattialta, ikkunoista, kaapeista, matonalta, j��kaapista, lampusta alkaa pursuamaan n�it� apuv�lineit� pilvinpimein.
Mik� ihme paradoksi t�m� on, sill� se tapahtuu joka ikinen kerta!
Toinen paradoksi tapahtui my�s, nimitt�in avattuamme ensim�isen luukun joulukalenterista, avautui kummallisesti my�s loputkin ja suklaat olivat tipotiess��n. Jostain kumman syyst� n�in k�y jokavuosi ja suklaakalentereita saa ostaa muutamaankin otteeseen ennen kuin ollaan l�hell�k��n jouluaattoa.
Mutta bongasin aika ihme jutun tuosta tuiki tavallisesta suklaakalenterista...
Mit� multa on mennyt ohi, miksi joulukalenterissa on 25. luukku!?!?!
*Vaikka eih�n tuo mit��n haitannut............
No comments:
Post a Comment